Hampaiden narskuttelu hoidetaan botuliinilla

Perustietoa narskuttelusta

Päätä särkee. Leuat aristavat, niska ja ylävartalo ovat jäykät. Työ ja ihmissuhteetkin stressaavat. Vaivat saattavat selittyä hampaiden narskuttelulla eli bruksismilla, joka hoitamattomana voi tuhota hampaistoa.

Bruksismi eli hampaiden narskuttelu on tavallisesti unen aikana esiintyvää hampaiden narskutusta ja kiristelyä, josta voi olla seurauksena päänsärkyä ja hampaiden kulumista.

Hampaidemme pitäisi olla toisiaan vasten vain silloin, kun puremme ja nielemme ja tällöinkin vain muutamia sekunteja kerrallaan. Periaatteessa hampaiden tarpeeton yhdessä pitäminen on narskuttelua. Ongelmia siitä aiheutuu silloin, kun kudokset eivät enää kestä narskutusta, hampaat halkeavat, lihakset kipeytyvät tai syntyy nivelrikko.

Syitä

Syitä narskutteluun on haettu vuoroin suusta, vuoroin sielusta. Aikaisemmin uskottiin, että hampaiden narskuttelu johtuu pelkästään purentavirheistä. Sitten on menty toiseen ääripäähän ja syitä alettu etsiä psykologiasta, keskushermostosta ja stressistä.

Tässä on varmasti kyse molemmista, kuten monissa muissakin sairauksissa. ”Emme voi sulkea pois purentaa, muttemme unohtaa psyykkisiäkään seikkoja”, purentafysiologiaan paneutunut professori Pentti Kirveskari Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta sanoo. Hän kertoo muutamista melko tuoreista tutkimuksista, jotka ovat antaneet viitteitä siitä, että myös jotkut keskushermostolääkkeet lisäisivät bruksismia.

Hampaiden narskuttelu päivällä ja yöllä

Päiväbruksismi on harvinainen vaiva. Sitäilmenee yleensä jännittävissä ja kireissä tilanteissa tai kun ihminen keskittyy tiukasti työhönsä. Huomattavasti yleisempää on öinen hampaiden narskuttelu.

Hampaiden narskuttelu häiritsee monesti enemmän ympäristöä kuin itse narskuttajaa, joka ei ehkä ole tietoinenkaan vaivastaan. Hampaiden narskuttelu voi olla myös lähes täysin äänetöntä, ja se paljastuu vasta vaivojen ilmaannuttua.

Narskutteluun on etsitty selitystä myös unilaboratorioissa. Bruksismia on todettu esiintyvän kaikissa unen vaiheissa. Narskuttelijan uni on kuitenkin tavallista kevyempää ja ääni tai kosketus saattavat laukaista narskuttelun. Narskuttaja myös liikehtii runsaasti unissaan.

Hampaiden narskuttelu liittyy usein jännittäjän päänsärkyyn. Sitä esiintyy usein aamuisin, ja se tuntuu toisella puolella päätä voimakkaampana. Myös niska ja ylävartalo saattavat tuntua kivuliailta. Hampaissa narskuttelu näkyy selvinä kulumajälkinä.

Normaalisti hampaat ovat yhdessä vain yhden sekunnin kerrallaan. Yönarskuttaja puree hampaitaan yhteen 10–20 sekuntia, joskus jopa minuutteja. Leukanivelet vaurioituvat, koska ne kestävät huonosti tällaista rasitusta. Vähitellen hampaat kuluvat tai niiden tukikudokset pettävät. ”Täysin tervekin hammas saattaa yhtäkkisesti jopa haljeta”, Pentti Kirveskari kertoo.

Suun avaaminen voi narskuttajalle tuottaa kipua. Kipukohdat ovat yleensä korvan edessä, leukakulmassa ja ohimossa tai poskiluussa, joskus jopa korvissakin. Näissä tapauksissa kyse on usein lihasperäisestä vaivasta.

Bruksismiin saattaa kuitenkin liittyä joskus myös leukanivelen toimintahäiriö. Nivelrikko leuassa on varsinkin alkuvaiheessa kivuton, mutta aiheuttaa kiusallista naksahtelua, jumiutumista tai rahinaa. Vaikeissa tapauksissa joudutaan poistamaan välilevy leuasta. Leukaan voidaan asentaa myös tekonivel. Kirurginen hoito leukanivelvaivoihin on kuitenkin hyvin harvoin tarpeen.

Erilaisia hoitovaihtoehtoja

Narskuttajan hampaiston suojaukseen on olemassa purentakisko. Yleensä purentakisko sopii pidettäväksi yöllä. Purentakisko tehdään omista hampaista otetun muotin mukaan ja niiden valmistaminen ja etenkin sovittaminen vaativat tarkkuutta. Siksi ne maksavatkin noin 300 euroa. Tarjolla on myös edullisempia, valmiita kiskoja, mutta niistä voi olla enemmän haittaa kun hyötyä.

Purentakisko auttaa hyvinkin nopeasti, mutta se ei poista itse ongelmaa. Paras tulos saadaan yleensä korjaamalla purenta eli hiomalla häiritsevät kohdat ja tarvittaessa lisäämällä esimerkiksi paikka-ainetta sinne, mistä tarpeellinen hammaskosketus puuttuu. Tämä vaatii tarkkuutta ja taitoa, jonka vain asiaan perehtynyt hammaslääkäri osaa.

Hampaiden oikominen ei pelasta narskuttelulta, mutta se auttaa suuresti ehkäisemään narskuttelun aiheuttamia vaurioita. Ilman oikomista hampaiden hienosäätöä on toisinaan vaikea tehdä.

Botox tehoaa hampaiden narskutteluun

Narskuttelun loppumisen takaa klinikallamme suoritettava botuliinihoito. Toimenpiteessä purentalihakseen molemmin puolin kasvoja ruiskutetaan erittäin pieniä määriä botuliinia. Hoidon seurauksena purentalihakset rentoutuvat ja hampaiden narskutus vähenee tai jopa loppuu. Toimenpiteen teho alkaa 2–3 päivän päästä hoidosta. Kahden viikon kuluttua voi tarvittaessa lisätä botoxia, jos tulos tuntuu olevan epätäydellinen.

Useimmiten kertahoidolla hampaiden narskuttelu saadaan kuriin 3–6 kuukaudeksi.