Plastiikkakirurgia — riskit
Plastiikkakirurgia jaetaan perinteisesti kahteen luokkaan: korjaavaan ja esteettiseen. Olipa hoidonaihe mikä tahansa, leikkauksen riskit ovat samat kuin muissakin leikkauksissa. Ennen toimenpiteeseen tuloa potilaan on hyvä hankkia tietoa leikkauksen kulusta, toipumisprosessista ja toimenpiteen sivuvaikutuksista. Ammattitaitoinen, eettisesti toimiva plastiikkakirurgi ottaa konsultaatiossa aina esille myös leikkauksen riskit.
Kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin liittyvät riskit
Paranemisen hidastuminen
Osa lääkkeistä ja lisäravinteista saattaa vaikuttaa paranemisprosessiin tai hidastaa sitä. Infektiot ja erilaiset kudosmuutokset ovat mahdollisia. Diabeetikoiden toipuminen voi olla normaalia hitaampaa, samoin potilaiden, jotka käyttävät anabolisia steroideja. Tupakointi hidastaa toipumista.
Leikkauksen muita riskejä ovat turvotus, verenvuoto ja ihon värimuutokset. Joissakin tilanteissa leikkaus saattaa kestää arvioitua pidempään, ja myös toipilasaika saattaa joskus pidentyä. On mahdollista, että alkuperäisen toimenpiteen jälkeen tulosta joudutaan parantelemaan toisella toimenpiteellä. Joskus leikkauksella ei saavuteta potilaan toimenpiteelle asettamia tavoitteita.
Kaikkiin leikkauksiin liittyviä riskejä ovat myös lievät tuntomuutokset. Yleensä lymfaterapia auttaa näihin vähitellen. Kaikista leikkauksen jälkeisistä kivuista tulee keskustella leikkaavan lääkärin kanssa jo ennen toimenpidettä.
Verenvuoto
Leikkauksiin ja toipilasaikaan voi joissakin harvoissa tapauksissa liittyä verenvuotoa. Joissakin tapauksissa verenvuotoa joudutaan hoitamaan sairaalassa. Runsaat verenvuodot ovat kuitenkin harvinaisia. Fyysinen ponnistelu saattaa aiheuttaa voimakasta verenvuotoa, jonka hoitamiseen saatetaan tarvita uutta leikkausta. Verenvuotoa saattavat aiheuttaa myös lisäravinteet ja osa lääkkeistä, esim. Marevan tai asetyylisalisyylihappopohjaiset särkylääkkeet. Näiden syöminen on lopetettava 10 vuorokautta ennen toimenpidettä, ja ne voi aloittaa uudestaan vasta 10 vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Jälkihoito-ohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää.
Hematoomien muodostuminen ajoittuu yleensä kolmeen ensimmäiseen leikkauksen jälkeiseen viikkoon. On mahdollista, että hematoomia syntyy myöhemminkin.
Joskus harvoin verenhukkaa joudutaan hoitamaan verensiirrolla. Verensiirtoihin liittyy esim. HIV-tartunnan riski.
Infektiot
Infektioita leikkauksen jälkeen tulee harvoin. Joissakin tilanteissa infektioita joudutaan hoitamaan antibiooteilla. Joskus infektioita joudutaan hoitamaan sairaalassa. On tärkeää kertoa leikkaavalle lääkärille kaikista tulehduksista, esim. kynsivallin tulehduksesta, hyönteisenpiston aiheuttamasta tulehduksesta ja virtsatieinfektiosta.
Arvenmuodostus
Arpia syntyy jokaisen leikkauksen jälkeen. Osa arvista on näkyviä, osa näkymättömiä. Joskus arvet ovat odotettua suurempia ja näkyvämpiä. Arvet saattavat olla erivärisiä kuin niitä ympäröivä iho. Arvet saattavat olla epäsymmetrisiä: kehon toisella puolella oleva arpi on suurempi tai näkyvämpi kuin toisen puolen arpi. On myös mahdollista, että tikit jättävät ihoon jälkiä.
Leikkauksen jälkeen ihossa saattaa tuntua kiristelyä. Tämä voi johtua ihon sisällä olevasta arpikudoksesta. Arpien muodostumista ei voida aina ennakoida. Joskus arpien poistamiseen tarvitaan uutta toimenpidettä.
Tuntohäiriöt
Ihon tuntohäiriöt ovat mahdollisia leikkauksen jälkeen. Harvinaisissa tilanteissa tunto ei palaa jollekin alueelle lainkaan.
Kutina, tuntoherkkyys ja kylmän/kuuman aistimukset saattavat lisääntyä leikkauksen jälkeen. Useimmiten nämä häviävät ajan myötä. Joissakin tapauksissa tuntohäiriöt ovat jääneet pysyviksi.
Ihon epätasaisuus
Leikkausalueelle voi muodostua epätasaisuuksia. Epätasaisuudet voivat olla näkyviä. Joskus leikkausavauksen päihin muodostuu poimuja. Yleensä nämä korjautuvat itsekseen ajan myötä. Joissakin tilanteissa näitä voidaan joutua korjaamaan uudella toimenpiteellä.
Turvotus ja värivauriot
Mustelmat ja turvotus ovat yleisiä leikkauksen jälkeen. Joskus leikkausalueen ihoon tulee värivaurioita: iho on tummempi tai vaaleampi kuin muualla kehossa. Lähes aina nämä värimuutokset häviävät itsestään. On harvinaista mutta mahdollista, että ne jäävät pysyviksi.
Haavan reunojen erkaantuminen
Haava saattaa aueta leikkauksen jälkeen. Auennutta haavaa voidaan joutua korjaamaan sairaalassa.
Ompeleiden aiheuttama ihoärsytys
Osa ompeleista sijaitsee usein ihon sisällä. Joissakin tilanteissa ommel tulee näkyviin ihon lävitse. Joskus kudoksen sisällä olevat ompeleet aiheuttavat ihoärsytystä.
Viivästynyt haavan paraneminen
Haavan paraneminen saattaa kestää odotettua pidempään. Tällöin sidoksia joudutaan vaihtamaan normaalia useammin. Verenkierron häiriöt vaikuttavat joskus haavan paranemiseen. Aiemmin tehdyt sädehoidot tai leikkaukset voivat häiritä verenkiertoa kudoksissa. Tällöin on mahdollista, että haavan paraneminen on hidasta. Em. seikat saattavat vaikuttaa myös leikkaustulokseen.
Tupakointi hidastaa haavan paranemista ja saattaa johtaa ihon kuolioon.
Syvät kudosvauriot
Kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy seuraavia riskejä: hermovauriot, verisuonivauriot, lihasten vaurioituminen sekä keuhkojen vaurioituminen. Riski näihin vaihtelee sen mukaan, mikä leikkaus on kyseessä. Syvien kudosten vaurioituminen saattaa olla tilapäistä tai pysyvää.
Rasvakudoksen nekroosi
Nekroosia saattaa ilmetä syvissä rasvakudoksissa. Nekroosi tuntuu kovana, kiinteänä kohtana ihon alla. Joskus harvoin tällaisessa tilanteessa saatetaan tarvita leikkausta. Ihon pinnalla näkyvä epätasaisuus saattaa johtua rasvakudoksen nekroosista.
Serooma
Leikkauksen jälkeen verihyytymät hajoavat. Hyytymän hajottua syntyy onkalo. Joissakin harvinaisissa tilanteissa kudoksiin voi syntyä serooma, joka erittää kudosnestettä syntyneeseen onkaloon. Tätä nestettä saatetaan joutua poistamaan.
Anestesiaan liittyvät riskit
Sekä paikallispuudutukseen että yleisanestesiaan liittyy riskejä. Nämä riskit on käytävä läpi hoitavan lääkärin kanssa ennen leikkausta.
Shokki
Joissakin harvinaisissa tilanteissa leikkaus saattaa aiheuttaa vakavia vammoja. Tällaiset riskit liittyvät yleensä suuriin leikkauksiin. Vakavat komplikaatiot ovat erittäin harvinaisia, mutta on mahdollista, että suuret vuodot tai infektiot johtavat vakaviin vammoihin, jopa kuolemaan. Jos leikkauspotilas joutuu shokkitilaan, hänet viedään ensiapuun.
Kipu
Leikkauksen jälkeiset kivut ovat yleisiä. Kipujen voimakkuus ja kesto ovat yksilöllisiä. Krooniset kiputilat ovat harvinaisia. Ne saattavat johtua arpikudoksiin kiinnittyneistä hermoista tai kudosten venymisestä.
Sydämeen ja keuhkoihin liittyvät komplikaatiot
Keuhkoihin liittyvät komplikaatiot voivat johtua veritulpasta tai siitä, etteivät keuhkot lähde toimimaan normaalisti yleisanestesian jälkeen. Keuhkoveritulppa voi olla hengenvaarallinen joissakin tapauksissa. Jos potilas ei liiku lainkaan leikkauksen jälkeen, liikkumattomuutta voi seurata jopa kuolemaan johtava veritulppa. Leikkaavalle lääkärille on ehdottomasti kerrottava aiemmista veritulpista tai siitä, jos jalat turpoavat helposti. Myös sydänkomplikaatioiden riski liittyy kaikkiin leikkauksiin ja anestesiamuotoihin. Aina näihin ei liity aiempia sydänoireita. Mikäli leikkauksen jälkeen ilmenee hengenahdistusta, rintakipua tai epätavallisia rytmihäiriöitä, on hakeuduttava välittömästi sairaalahoitoon.
Allergiset reaktiot
Joissakin harvinaisissa tilanteissa teipit, ommelmateriaalit, liimat tai muut leikkauksessa käytetyt materiaalit aiheuttavat allergisia reaktioita. Elimistö saattaa reagoida käytettyihin lääkkeisiin rajustikin. Systeemiset reaktiot, esim. anafylaktinen shokki, ovat mahdollisia, joskin harvinaisia komplikaatioita.
Kehon epäsymmetria
Leikkauksen jälkeen keho ei ole aina symmetrinen. Yleensä näissä tilanteissa kehon epäsymmetriaa on ollut jo ennen leikkausta ja epäsymmetrisyys korostuu leikkauksen tuloksia tutkittaessa. Joissakin tapauksissa epäsymmetrisyys häiritsee potilasta niin paljon, että hän joutuu hakeutumaan uuteen toimenpiteeseen.
Pysyvä turvotus
Joissakin tapauksissa leikkauksen jälkeen jalat ovat pitkäaikaisesti tai pysyvästi turvoksissa.
Tyytymättömyys leikkaustulokseen
Hyvä leikkaustulos on aina sekä hoitavan lääkärin että hoidettavan potilaan tavoite. On mahdollista, että leikkaus onnistuu mutta potilas ei silti ole tyytyväinen tulokseen tai toipumisprosessin kulkuun. Joissakin tilanteissa potilas hakeutuu uuteen toimenpiteeseen ollessaan tyytymätön ensimmäisen leikkauksen lopputulokseen.
MUUTA
Kerro leikkaavalle lääkärille kaikista lääkkeistä ja lisäravinteista, joita käytät.
Leikkausalue tulee suojata UV-säteilyltä huolellisesti leikkauksen jälkeen.
Matkustaminen tai harrastusten aloittaminen ei aina onnistu leikkauksen jälkeen suunnitellusti.
Keho ikääntyy ja toimii normaalisti myös leikkauksen jälkeen. Leikkaus ei vaikuta tuleviin ikääntymismuutoksiin, painonvaihteluihin tai hormonaalisin muutoksiin.
Lävistykset leikkausalueella saattavat aiheuttaa infektioita.
Naispotilaiden tulee ilmoittaa leikkaavalle lääkärille ehkäisypillereistä, estrogeenilisistä tai mahdollisesta raskaudesta. Osa leikkauksen aikana tai leikkauksen jälkeen käytetyistä lääkkeistä vaikuttaa ehkäisyvälineiden tehoon.
Aktiivinen seksielämä (sykkeen nousu ja fyysinen rasitus) saattaa joskus hidastaa paranemista. Seksielämän aloittamisessa on hyvä noudattaa lääkärin ohjeita.
Esteettiset toimenpiteet ovat aina vapaaehtoisia. Potilaalla tulee olla realistiset odotukset leikkauksen lopputuloksesta. Ulkonäkö paranee muttei muutu täydelliseksi. Joskus leikkaukseen liittyy odottamattomia komplikaatioita. Leikkaustulos saattaa olla odotettua huonompi. Mikäli sinulla on ollut psyykkisiä häiriöitä, masennusta tai muita mielenterveyteen vaikuttavia sairauksia, kerro niistä leikkaavalle lääkärille. Useimmiten leikkauspotilaan mieliala paranee leikkauksen jälkeen. Joskus toimenpiteen vaikutukset psyykeen ovat yllättäviä, jopa negatiivisia.
Kaikkien jälkihoito-ohjeiden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää.